Turun Taidelainaamon kuukauden taiteilijat 2026
TAMMIKUU Toni Hautamäki
HELMIKUU Harri Junnila
MAALISKUU
HUHTIKUU
TOUKOKUU
KESÄKUU
HEINÄKUU
ELOKUU
SYYSKUU
LOKAKUU
MARRASKUU
JOULUKUU

TAMMIKUU 2026
Toni Hautamäki
Taiteilija Toni Hautamäki tutustui Limingan taidekoulussa vuonna 2000 Hannu Lukinin värihavainnointikurssilla Josef Albersin oppeihin, ja se oli hänelle käänteentekevää. Sen jälkeen Hautamäki on tehnyt omien sanojensa mukaan kaikkea mahdollista, mutta kertoo palaavansa aina takaisin yksinkertaiseen abstraktiin ilmaisuun. Kuvataiteen valintakokeisiin Turun Taideakatemialla hän kertoo päätyneensä alun perin sattumalta, yritettyään ensin valokuvauksen puolelle, mistä ei saanut opiskelupaikkaa. Hautamäki valmistui kuvataiteilijaksi Turun Taideakatemiasta 2005 ja Taiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2009.
“Päädyin juuri sinne minne minun pitikin päätyä”, taiteilija miettii. “Luonto kiinnostaa, sekä ihmisoikeudet, tasa-arvo, feminismi, abstrakti taide ja kulttuurihistoria, ihmiset ja luonto ylipäätään, sekä syväekologia ja beat-runous, myös jazz, blues ja maailmanmusiikki, mitä vielä..? Kaikki sivistävä ja henkistä kasvua kultivoiva innostaa ja inspiroi,” Hautamäki pohtii.
Nyt lähes 50-vuotiaana hän on todennut itselleen, että syy hakeutua luovien alojen pariin löytyy lopulta vaikeista perheoloista. Taide on hänelle sekä elämäntapa että työ, tässä järjestyksessä. Hautamäen työskentelyyn mahtuvat kaikenlaiset eri tunteet ja nopeudet sekä menetelmät. “Kaikki ei vaikuta kaikkeen mutta kaikki vaikuttaa johonkin,” taiteilija kertoo.


“Taide on elämässä ehkä ainoa paikka unien lisäksi missä tällä hetkellä voi tuntea vapautta – rikkomatta kansalaisluottamusta,” Hautamäki sanoo. “Olot ovat nyt niin surkeat maassamme. Hallitus pyrkii tällä hetkellä kaikin keinoin vaikeuttamaan taiteilijoiden työtä.”
Myös taiteen kuluttajana Hautamäki kertoo olevansa ilmaisten kokemusten varassa, sillä pääsymaksuihin hän sanoo, ettei hänellä ole varaa. Hautamäki ihailee Cezannen, Matissen ja Vincent van Goghin maalauksia ja hänen vaikuttavimpia taidenäyttelykokemuksiaan ovat olleet Hilma af Klint WAMissa vuonna 2000, Sean Scullyn näyttely Sara Hildénin taidemuseossa 2003 sekä Angkor Wat Kambodžan Siem Reapissa 2008. Carolus Enckellin taide on myös tehnyt häneen ison vaikutuksen, sekä Kasimir Malevits EMMAssa 2007, ja Ad Reinhardt “jonka yhden mustan neliön onnistuin näkemään Tate Modernissa 2012,” hän kertoo.
Toni Hautamäen töitä voi seuraavan kerran nähdä Galleria Askissa tammikuussa, sekä Turun pääkirjaston ala-aulassa elokuussa.
Terveiset ostajalle.
”Teokseni ovat tehty kestämään ainakin 100 vuotta, kunhan ne on oikein sijoitettu eli ei suorassa auringonvalossa. Pohjustus on vehnäliimaliisteri–puuliima-pohjainen ja ohuita gessokerroksia on useita. Öljyvärimaalaukset näin toteutettuina säilyvät kymmeniä – elleivät jopa satoja vuosia.”


Lyhyt tarina/taustoitus taidelainaamosta löytyvästä teoksestasi.
”Olen tehnyt neliö-maalaus-sarjaa vuodesta 2008 lähtien jolloin opiskelin maisteriksi Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Luultavasti tulen jatkamaan sarjaa niin kauan kuin sivellin pysyy kädessä. Tämän sarjan yläotsikkona oli aiemmin Umpeenkasvanut polku (On an Overgrown Path) ja se on Leos Janacekin (sävel)teoksen mukaan nimetty. Päätin kuitenkin nimetä sarjan nyt uudestaan, koska siihen tuli muutama uusi teos, vuonna 2024 maalattuja. Näyttelykuvia on viisitoista osaa sisältävä pianosarja, jonka on säveltänyt Modest Musorgski vuonna 1874.”

HELMIKUU 2026
Harri Junnila
Taiteilija Harri Junnila kertoo harrastaneensa kuvaamataiteita jo pienestä pitäen. Lukioikäisenä hän alkoi harkita taiteilijan uraa ja kirjoitusten jälkeen hän lähti opiskelemaan Kiovan taideakatemiaan Ukrainaan. Siellä hän sai kosketuksen erilaisiin kulttuureihin, sillä taideakatemiassa opiskeli ihmisiä kaikkialta maailmasta. Junnila myös matkusteli paljon Ukrainassa, ja on maalannut paljon maisemia siellä.
“Rakastan liikkua luonnossa”, taiteilija sanoo. “Tarkkailen mitenkä sää, vuorokauden ja vuodenajat ja valaistus vaikuttavat tunnelmaan. Luonto on tärkeä inspiraationi lähde ja suureen osaan teoksistani olen saanut aiheen hiihto -, patikka – tai pyöräretkellä”, hän jatkaa, ja kertoo kypsyttelevänsä monesti aiheita mielessään kuukausikaupalla. Suurimman osan vuodesta Junnila asuu ja työskentelee Sauvossa luonnon keskellä. Sään salliessa hän maalaa ulkona, ja työstää yleensä samanaikaisesti kahta tai kolmea taulua.


Harri Junnila on aiemmin maalannut pääasiassa öljyvärein, mutta nykyään hän yhdistelee eri materiaaleja ja tekniikoita samassa maalauksessa. Taiteilijan mukaan se on paljon haastavampaa, mutta onnistuessaan se antaa rikkaamman vaikutelman.
Junnila kertoo pitävänsä monenlaisista taidesuuntauksista, mutta eniten häneen vetoaa ehkä impressionismi. Vaikuttavista taiteilijoista hän mainitsee listan kärjessä olevan muun muassa Renoir, Monet, Manet, Degas ja Van Gogh. Suomalaisista taiteilijoista hänen suosikkejaan ovat Edelfelt, Gallen-Kallela, Schjerfbeck ja Thesleff.
Terveiset ostajalle
Teoksillani haluan välittää rauhaa ja harmonista olotilaa ihmisille ja toivon, että teokseni voivat auttaa ihmisiä luomaan ympärilleen rauhallisen, levollisen ja kodikkaan tunnelman.


Lyhyt tarina/taustoitus taidelainaamosta löytyvästä teoksestasi.
Autiomaan tyttö
Lähi-idässä beduiinit myyvät teiden varrella eri kokoisia ja muotoisia ruukkuja ja muita keraamisia esineitä, joskus myös kasveja. Beduiinit ovat vieraanvaraisia ja ystävällisiä. Usein saakin kuulla ”tfaddal”, eli käy peremmälle ja silloin tarjotaan väkevää beduiinikahvia.
Nuori virtuoosi
Nuori virtuoosi -teokseen sain aiheen Pietarin esikaupungissa Pavlovskissa. Olin siellä kävelemässä puistossa, kun kuulin musiikkia. Suuntasin musiikkia kohti ja huomasin vanhan kauniin rakennuksen. Sen ovi oli auki ja astuin sisään. Siellä oli meneillään klassisen musiikin konsertti. Rakennuksen joka seinällä oli suuret ikkunat ja tila oli täynnä auringon valoa ja musiikkia. Unohtumaton hetki!

