Turun Taidelainaamon kuukauden taiteilijat 2026
TAMMIKUU Toni Hautamäki
HELMIKUU Harri Junnila
MAALISKUU Pirkko Teräväinen
HUHTIKUU Kristina Turtonen
TOUKOKUU Qassim Al Rammahi
KESÄKUU Aino Toivettula
HEINÄKUU Emma Heinonen
ELOKUU Marjo Yli-Antola
SYYSKUU Reima J.R.
LOKAKUU
MARRASKUU
JOULUKUU
TAMMIKUU 2026
Toni Hautamäki
Taiteilija Toni Hautamäki tutustui Limingan taidekoulussa vuonna 2000 Hannu Lukinin värihavainnointikurssilla Josef Albersin oppeihin, ja se oli hänelle käänteentekevää. Sen jälkeen Hautamäki on tehnyt omien sanojensa mukaan kaikkea mahdollista, mutta kertoo palaavansa aina takaisin yksinkertaiseen abstraktiin ilmaisuun. Kuvataiteen valintakokeisiin Turun Taideakatemialla hän kertoo päätyneensä alun perin sattumalta, yritettyään ensin valokuvauksen puolelle, mistä ei saanut opiskelupaikkaa. Hautamäki valmistui kuvataiteilijaksi Turun Taideakatemiasta 2005 ja Taiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2009.
“Päädyin juuri sinne minne minun pitikin päätyä”, taiteilija miettii. “Luonto kiinnostaa, sekä ihmisoikeudet, tasa-arvo, feminismi, abstrakti taide ja kulttuurihistoria, ihmiset ja luonto ylipäätään, sekä syväekologia ja beat-runous, myös jazz, blues ja maailmanmusiikki, mitä vielä..? Kaikki sivistävä ja henkistä kasvua kultivoiva innostaa ja inspiroi,” Hautamäki pohtii.
Nyt lähes 50-vuotiaana hän on todennut itselleen, että syy hakeutua luovien alojen pariin löytyy lopulta vaikeista perheoloista. Taide on hänelle sekä elämäntapa että työ, tässä järjestyksessä. Hautamäen työskentelyyn mahtuvat kaikenlaiset eri tunteet ja nopeudet sekä menetelmät. “Kaikki ei vaikuta kaikkeen mutta kaikki vaikuttaa johonkin,” taiteilija kertoo.
“Taide on elämässä ehkä ainoa paikka unien lisäksi missä tällä hetkellä voi tuntea vapautta – rikkomatta kansalaisluottamusta,” Hautamäki sanoo. “Olot ovat nyt niin surkeat maassamme. Hallitus pyrkii tällä hetkellä kaikin keinoin vaikeuttamaan taiteilijoiden työtä.”
Myös taiteen kuluttajana Hautamäki kertoo olevansa ilmaisten kokemusten varassa, sillä pääsymaksuihin hän sanoo, ettei hänellä ole varaa. Hautamäki ihailee Cezannen, Matissen ja Vincent van Goghin maalauksia ja hänen vaikuttavimpia taidenäyttelykokemuksiaan ovat olleet Hilma af Klint WAMissa vuonna 2000, Sean Scullyn näyttely Sara Hildénin taidemuseossa 2003 sekä Angkor Wat Kambodžan Siem Reapissa 2008. Carolus Enckellin taide on myös tehnyt häneen ison vaikutuksen, sekä Kasimir Malevits EMMAssa 2007, ja Ad Reinhardt “jonka yhden mustan neliön onnistuin näkemään Tate Modernissa 2012,” hän kertoo.
Toni Hautamäen töitä voi seuraavan kerran nähdä Galleria Askissa tammikuussa, sekä Turun pääkirjaston ala-aulassa elokuussa.
Terveiset ostajalle.
”Teokseni ovat tehty kestämään ainakin 100 vuotta, kunhan ne on oikein sijoitettu eli ei suorassa auringonvalossa. Pohjustus on vehnäliimaliisteri–puuliima-pohjainen ja ohuita gessokerroksia on useita. Öljyvärimaalaukset näin toteutettuina säilyvät kymmeniä – elleivät jopa satoja vuosia.”
Lyhyt tarina/taustoitus taidelainaamosta löytyvästä teoksestasi.
”Olen tehnyt neliö-maalaus-sarjaa vuodesta 2008 lähtien jolloin opiskelin maisteriksi Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Luultavasti tulen jatkamaan sarjaa niin kauan kuin sivellin pysyy kädessä. Tämän sarjan yläotsikkona oli aiemmin Umpeenkasvanut polku (On an Overgrown Path) ja se on Leos Janacekin (sävel)teoksen mukaan nimetty. Päätin kuitenkin nimetä sarjan nyt uudestaan, koska siihen tuli muutama uusi teos, vuonna 2024 maalattuja. Näyttelykuvia on viisitoista osaa sisältävä pianosarja, jonka on säveltänyt Modest Musorgski vuonna 1874.”
HELMIKUU 2026
Harri Junnila
Taiteilija Harri Junnila kertoo harrastaneensa kuvaamataiteita jo pienestä pitäen. Lukioikäisenä hän alkoi harkita taiteilijan uraa ja kirjoitusten jälkeen hän lähti opiskelemaan Kiovan taideakatemiaan Ukrainaan. Siellä hän sai kosketuksen erilaisiin kulttuureihin, sillä taideakatemiassa opiskeli ihmisiä kaikkialta maailmasta. Junnila myös matkusteli paljon Ukrainassa, ja on maalannut paljon maisemia siellä.
“Rakastan liikkua luonnossa”, taiteilija sanoo. “Tarkkailen mitenkä sää, vuorokauden ja vuodenajat ja valaistus vaikuttavat tunnelmaan. Luonto on tärkeä inspiraationi lähde ja suureen osaan teoksistani olen saanut aiheen hiihto -, patikka – tai pyöräretkellä”, hän jatkaa, ja kertoo kypsyttelevänsä monesti aiheita mielessään kuukausikaupalla. Suurimman osan vuodesta Junnila asuu ja työskentelee Sauvossa luonnon keskellä. Sään salliessa hän maalaa ulkona, ja työstää yleensä samanaikaisesti kahta tai kolmea taulua.
Harri Junnila on aiemmin maalannut pääasiassa öljyvärein, mutta nykyään hän yhdistelee eri materiaaleja ja tekniikoita samassa maalauksessa. Taiteilijan mukaan se on paljon haastavampaa, mutta onnistuessaan se antaa rikkaamman vaikutelman.
Junnila kertoo pitävänsä monenlaisista taidesuuntauksista, mutta eniten häneen vetoaa ehkä impressionismi. Vaikuttavista taiteilijoista hän mainitsee listan kärjessä olevan muun muassa Renoir, Monet, Manet, Degas ja Van Gogh. Suomalaisista taiteilijoista hänen suosikkejaan ovat Edelfelt, Gallen-Kallela, Schjerfbeck ja Thesleff.
Terveiset ostajalle
Teoksillani haluan välittää rauhaa ja harmonista olotilaa ihmisille ja toivon, että teokseni voivat auttaa ihmisiä luomaan ympärilleen rauhallisen, levollisen ja kodikkaan tunnelman.
Lyhyt tarina/taustoitus taidelainaamosta löytyvästä teoksestasi.
Autiomaan tyttö
Lähi-idässä beduiinit myyvät teiden varrella eri kokoisia ja muotoisia ruukkuja ja muita keraamisia esineitä, joskus myös kasveja. Beduiinit ovat vieraanvaraisia ja ystävällisiä. Usein saakin kuulla ”tfaddal”, eli käy peremmälle ja silloin tarjotaan väkevää beduiinikahvia.
Nuori virtuoosi
Nuori virtuoosi -teokseen sain aiheen Pietarin esikaupungissa Pavlovskissa. Olin siellä kävelemässä puistossa, kun kuulin musiikkia. Suuntasin musiikkia kohti ja huomasin vanhan kauniin rakennuksen. Sen ovi oli auki ja astuin sisään. Siellä oli meneillään klassisen musiikin konsertti. Rakennuksen joka seinällä oli suuret ikkunat ja tila oli täynnä auringon valoa ja musiikkia. Unohtumaton hetki!
MAALISKUU 2026
Pirkko Teräväinen
Taiteilija Pirkko Teräväinen lähti lukion jälkeen opiskelemaan taidehistoriaa, erityispedagogiikkaa ja kasvatustieteitä Jyväskylän yliopistoon, ja myöhemmin hän suoritti varhaiskasvattajan tutkinnon ja kävi useita kuvataiteen ja kuvataidekasvatuksen kursseja, mm. Helsingissä Taidegraafikoiden työpajalla. Taiteentekijänä hän alkoi työskennellä päätoimisesti vuonna 1986, keskittyen metalligrafiikkaan, akryylimaalaukseen, silkkimaalaukseen ja myös lasitöihin. Kuvataideopettajana hän on toiminut eri oppilaitoksissa, pisimpään Tammelan koulukeskuksessa, jossa hän viihtyi 17 vuotta.
Tällä hetkellä Teräväinen työskentelee kotona, mutta aikaisemmin hän kävi Forssan grafiikan pajalla, joka tarjosi grafiikan tekemiseen upeat työtilat. Teräväinen osallistuu aina paikallisten taideyhdistysten näyttelyihin sekä Turun taidegraafikoiden näyttelyihin mahdollisuuksien mukaan. Tällä hetkellä hän suunnittelee 40-vuotisnäyttelyä vuodelle 2027.
“Taide on minulle sekä työ että elämäntapa,” kertoo Teräväinen. “Taiteen tekeminen on ollut kantava voima elämässäni. Rakastan värejä ja liikkeen tunnetta työskennellessäni, oli se sitten maalaus tai grafiikkaa,” hän kuvailee.
Kysyttäessä vaikuttavia taidekokemuksista Teräväinen sanoo aina muistavansa Ulla Rantasen näyttelyn, joka teki häneen voimakkaan vaikutuksen vuonna 1998. Marc Chagallin töitä hän ei koskaan kyllästy katselemaan, ja kertoo unohtumattomasta kokemuksesta Nizzassa. Myöskään Monet`n museo Pariisissa ei unohdu häneltä ikinä.
Terveiset ostajalle
”Haluan tuoda jotain hyvää yhteiseen elämäämme.”
HUHTIKUU 2026
Kristina Turtonen
“Taiteen tekeminen asuu minussa, olen syntynyt kynä kädessä ja kuvat silmissäni”, sanoo Taidelainaamon huhtikuun kuukauden taiteilija Kristina Turtonen. Hän kertoo inspiroituvansa elämästä ympärillään: arjesta, ihmisistä, maailman tapahtumista ja elämän kerroksellisuudesta.
Koko nuoren elämänsä ajan Turtonen tiesi haluavansa taiteilijaksi. “60-luvun lapsena kuitenkin myönnyin perheeni painostukseen ”oikeasta” ammatista. Valmistuin kuvaamataitoon ja musiikkiin erikoistuneeksi luokanopettajaksi,” taiteilija kertoo. Välittömästi valmistumisensa jälkeen hän lähti opiskelemaan taidehistoriaa, ja lastensa syntymän jälkeen hän valmistui Turun Taideakatemiasta 2008.
Kristina Turtoselle taide on päätyö, ja hänellä on ateljeegalleria Naantalin Vanhassakaupungissa. Hänelle taide on paitsi elinkeino myös elämäntapa. Taiteilijana toimiminen ei aina ole helppoa, ja maailman tilanteet aiheuttavat haastavia aikoja. Turtonen kertookin olevansa onnellinen pedagogisista opinnoistaan, sillä hän pitää myös kursseja, työpajoja ja taideopetusta.
Taiteilijana Turtonen on aina ollut monipuolinen. “Iän myötä näyttelykokonaisuudet ja teokseni ovat saaneet syvemmän sisällön ja yhä enenevästi maalaan tilausmuotokuvia,” hän sanoo.
Kristina Turtonen kertoo käyvänsä paljon näyttelyissä ja pitävänsä silmänsä auki myös liikkuessani maailmalla. “Monet fantastiset näyttelyt, tapahtumat, performanssit jne ovat olleet vaikuttavia. Olen tehnyt taidehankintoja toisilta taiteilijoilta, ja viimeisimmän teoksen ostin Markku Haanpäältä”, taiteilija miettii.
Terveiset ostajille:
Hankkikaa kotimaista taidetta, juuri sellaista, mikä itseänne kiinnostaa ja mikä jostakin syystä kolahtaa. Tulkaa tapaamaan ja keskustelemaan rohkeasti taiteilijoiden kanssa.
TOUKOKUU 2026
Qassim Al Rammahi
“I make art because it is how I experience my existence,” says the artist Qassim Al Rammahi. “Without art, I don’t feel fully alive. It is not just something I do — it is a fundamental part of who I am and how I understand the world around me”.
For Al Rammahi, inspiration often comes from small, quiet details like a moment, a light, a feeling. Sometimes an idea appears suddenly, especially before sleep and he feels a strong urge to capture it. The artist says that it has become natural for him to wake up at night, turn on the light, and sketch or write the idea down so he can bring it to life the next day.
Al Rammahi’s work moves between two main directions. The first is a realistic exploration of life, expressed through nature and animals, especially wild cats and Arabian horses. To the artist these subjects represent strength, movement, and a deep connection to the natural world. The second direction is more spiritual and abstract. In these works he expresses his inner psychological and emotional state. Al Rammahi explains that most of his abstract paintings are not planned in advance. Instead, he follows a stream of the unconscious, beginning with a single brushstroke and allowing the composition to grow naturally through intuition and feeling.
For Al Rammahi, music plays an important role in this process. Listening through headphones helps him disconnect from the outside world and enter a more focused, introspective state, where the artwork can develop freely and honestly. Al Rammahi says that the intonation and tone of the music directly influence the lines and colors of the painting, shaping its rhythm, energy, and emotional depth.
“I believe an artist’s style is always evolving” says Al Rammahi. “An artist should not limit themselves to one fixed style, because creating art is a continuous process of searching and discovery. To stay in only one style can feel like being inside a cage — this idea inspired one of my paintings titled Man in Cage. At the same time,” he continues, “style can become part of an artist’s identity. However, the cost of holding onto a single style is that it may limit growth and exploration. For me, change is essential — it keeps the work alive, honest, and open to new possibilities,” the artist muses.
Qassim Al Rammahi works mainly at his small studio at home. “It is a small space, but for me it feels like a whole world. It is where I can fully focus and connect with my ideas without distraction,” he describes and says that his process depends on the work. Sometimes itbegins with quiet contemplation, but often he moves directly into action, letting the painting guide him as it develops.
“For me, art is not just a job or a profession — it is a way of life. I feel deeply connected to it, almost dependent on it. I cannot imagine living without painting.” Al Rammahi contemplates. He says also that when he works, he tries not to think too much about selling or marketing. “If I focus too much on that, I feel it can weaken my passion,” he says and prefers to stay honest to the process and let the work come from a genuine place.
According to Al Rammahi, making art gives him energy to truly experience the meaning of life. It allows him to feel more present, more aware, and more connected to himself and the world around him. Through art, he can translate emotions and thoughts into something visible and alive. At the same time, one of the challenges he finds in the art world is the strong focus on selling, trends, and visibility. “While these are important, I sometimes feel they can distract from the true essence of creating. Balancing artistic honesty with the demands of the market is not always easy,” he ponders.
Another challenge he sees is the rapid spread of AI-generated images, which is changing people’s taste in art. “There is now a saturation of digital imagery, and I feel that this can sometimes reduce the appreciation for traditional, hand-made art. It creates a different relationship between the viewer and the artwork,” he analyses. Despite this, Al Rammahi tries to stay focused on authenticity and the human touch in his work, which he believes carries a depth that cannot be replaced.
As a viewer of art, Qassim Al Rammahi is drawn to art that feels honest and carries a strong presence. He says he’s less interested in trends and more in works that communicate something real — whether through emotion, atmosphere, or technical mastery. He likes to observe details, textures, and the energy of a piece, trying to understand the intention behind it. In abstract art, he is deeply inspired by Jackson Pollock, especially his way of working through movement and the unconscious. In contrast, in realistic contemporary art, he admires Howard Terpning, a pioneer in Native American art, whose work carries powerful storytelling, cultural depth, and strong emotional presence.
According to Al Rammahi, rather than one single exhibition, it is often individual moments with artworks that stay with him: when a painting creates a quiet connection or leaves a lasting impression. These experiences remind him why art matters and continue to influence his own work.
Qassim Al Rammahi is currently preparing for a solo exhibition in Qatar. The exhibition explores the integration of Arabic calligraphy within an abstract visual language. In this body of work he combines traditional forms of calligraphy with expressive, intuitive painting, creating a dialogue between cultural heritage and contemporary abstraction.
Greetings to the buyers of your artwork
To everyone who connects with my work, I offer my sincere appreciation. When you choose one of my paintings, you are not only acquiring an object, but also becoming part of a personal journey and a moment of expression that carries meaning and emotion.
I hope my art brings you something lasting — a feeling, a memory, or a quiet connection. Thank you for giving my work a place in your life.
KESÄKUU 2026
Aino Toivettula
Kuvataiteilija Aino Toivettula sanoo inspiroituvansa puista, kasveista, eläimistä ja olioista.
Hän asuu ja työskentelee Kemiönsaaressa, omien sanojensa mukaan “korvessa, täydessä hiljaisuudessa. Hyvin omissa oloissani”. Hänen taiteensa perustana on hänen luontosuhteensa sekä avoin ihmettely maailmankaikkeutta kohtaan.
“Työskentelyni on aika meditatiivista: tiedän mihin olen matkalla, vaikka yksityiskohdat muotoutuvat hitaasti,” taiteilija jatkaa.
Aino Toivettula on opiskellut useammassa taideoppilaitoksessa, sekä Suomessa että ulkomailla. Polku taiteilijaksi on Toivettulan mukaan ollut kivinen. Vammaistaiteilijalla on paljon haasteita, hän sanoo, ja kertoo että taloudellisista syistä teki pitkään lähes pelkästään graafikon töitä tehden kuvituksia ja pakkaussuunnittelua. Nykyään Toivettula toimii taidegraafikkona ja kuuluu Atelje Tjuda Pedagogi -nimiseen taiteilijakollektiiviin, joka toimii Kemiönsaarella. Taiteilijan mukaan se helpottaa työskentelyä, koska siellä hänellä on vedostaja.
“Yleensä näen teoksen valmiina. Taide on minulle tapa katsoa maailmaa.”
Aino Toivettulan mukaan taide antaa hänelle tavan katsoa maailmaa, tarkoituksen elämään ja ystäviä. Haastavaksi alalla hän kokee sen, että suomalaisilla on niin vähän varoja ostaa taidetta. Taiteen kokijana hän kertoo yhä muistavansa ensimmäiset museokäynnit vahvimpina. “Muistan itkeneeni 18-vuotiaana MoMassa kun istuin Mark Rothkon teoksen luona. Matisse on suuri rakkauteni.” taiteilija kertoo.
Terveiset ostajalle.
Toivon, että jokaisessa kodissa olisi taidetta.
HEINÄKUU 2026
Emma Heinonen
“Inspiroidun monista asioista,” kertoo taiteilija Emma Heinonen ja jatkaa että tavallaan tietyt ilmiöt ja toisinaan jopa epäkohdat nykyajassa saattavat päätyä hänen maalaustensa aiheiksi. “En halua kuitenkaan olla liian osoitteleva, uskon että sellaisen taiteen tekemisessä joku muu on parempi,” hän sanoo.
Viime vuosina Heinosta ovat kiinnostaneet eläinten oikeudet ja ihmisen ja eläimen suhde. Tämä on näkynyt siinä, että viime vuosina lähes kaikki hänen maalauksensa ovat kuvanneet eläimiä.
Emma Heinonen haaveili nuorena niin sarjakuvapiirtäjän, tatuoijan kuin graafisen suunnittelijankin töistä, sillä kuvalliset alat ovat kiinnostaneet häntä lapsesta asti. Kuvataide kuitenkin valikoitui omaksi alaksi Limingan taidekoulussa sarjakuvalinjalla vuonna 2009-2010. Heinonen kertoo siellä tajunneensa että haluaa työssään pääasiassa toteuttaa omia ideoitaan enkä istua tietokoneella joka päivä. Päästyään opiskelemaan Kankaanpään taidekouluun (SAMK) hän maalauksen, ja valmistuttuaan vuonna 2014 hän on jatkanut sillä tiellä ja ollut tyytyväinen valintaansa.
“Teen taidetta koska uskon että sitä minun kuuluu tehdä,” Emma Heinonen kiteyttää. “En saa mistään niin paljon innostusta ja mikään ei vie niin hyvin ajantajua. Se tunne minkä saa kun saa useamman tunnin keskittyä rauhassa maalaamiseen on huumaava eikä sitä tunnetta saa muualta,” hän pohtii.
Haastavinta taidealalla Heinosen mukaan on muistuttaa itselleen huonoina päivinä taiteen tekemisen olevan itselleen tärkeää vaikkei ulkoista validaatiota tulisikaan ja oma puurtaminen ja saavutukset tuntuisivat mitättömältä muihin verrattuna. “Ei ikinä pidä verrata itseään muihin,” Heinonen sanoo.
Heinosen maalaustyyli on vuosien aikana hioutunut ja hän on löytänyt taiteeseensa oman maailman joka sitoo teokset yhteen. “Se maailma on aina ollut värikäs ja psykedeelinen, mutta nyt tuntuu että se on yhteneväisempi kuin aikaisemmin,” taiteilija miettii.
Emma Heinonen vuokraa työhuonetta Turun Taiteen Talolta yhdessä ystävänsä kanssa. Järjestely sopii hänelle hyvin, sillä hän pitää siitä että kumpikin voi työstää siellä omia teoksiaan yleensä yksin mutta joskus myös seurassa. Heinosen mukaan Taiteen Talo on muutenkin mahtava ja inspiroiva ympäristö työskentelylle. “Olen aina maalannut aika nopeasti; saatan käyttää maaleja suoraan tuubista enkä juuri hinkkaa ideaa enää luonnosteluvaiheessa. Tosin ideoita maalauksille saatan pyöritellä päässäni viikkoja ja kuukausia. Taide on elämäntapa ja intohimo, mutta toki se sisältää myös paljon työtä. Itselleni ideointi ja maalaus on se paras osa ja kaikki muu tuntuu työltä,” Heinonen kertoo.
Emma Heinonen kertoo pyrkivänsä käymään näyttelyissä silloin kun vaan ehtii. Hän ihailee taiteilijoita jotka ovat löytäneet oman tavan tehdä taidetta. “Yksi mieleen jäänyt taidenäyttely oli Hemuloordin näyttely Kriittisessä galleriassa. Näyttely oli hauska, räävitön, hieman ruma ja kantaaottava. Näyttelyn tapa yhdistää huumori taiteeseen oli itselle uutta ja nautin siitä paljon,” Heinonen
Seuraavan kerran Emma Heinosen töitä näkee Yllin Kyllin 5 -ryhmänäyttelyssä Kilta galleriassa Taiteen Talolla 5.7.-2.8.2026
Terveiset ostajalle.
Kiitos kun ostatte taidetta!
ELOKUU 2026
Marjo Yli-Antola
“Taiteen tekeminen on tapa nähdä ja kokea ja saada kokemus näkyväksi. Se on yritys kohdata, syventyä ja tarve saada näkyvä ja koettu muistiin ja talteen,” sanoo taiteilija Marjo Yli-Antola.
Yli-Antolan maalausten lähtökohtina vaihtelevat luonto, kasvit, värit, aavistukset, hengitys, hiljaisuus, valo ja väreily. Sukupuutto ja monimuotoisuus. Suoja ja suojan tarve. Nyt naisten aseman noustua monin tavoin esille taiteillija on kiinnostunut siitä miten naiseutta ja feminiinisyyttä on koettu ja kuvattu nyt ja aiemmin, ja siitä miksi sitä on kuvattu historian eri vaiheissa tietyin tavoin.
Yli-Antola on toiminut kuvataiteilijana ja taidemaalarina opintojensa jälkeen useita vuosia. Hänen työskentelyään rytmittää kuvataiteen ja maalauksen opetus, joten syksyisin ja keväisin työskentely voi olla hyvinkin katkonaista. Kesäkaudet ja keskitalvi ovat Yli-Antolalle parasta aikaa syventyä hänen omiin teosprojekteihinsa.
Yli-Antolan tekniikka ja teokset ovat muuttuneet jonkin verran vuosien varrella, ja hän kokeekin pyrkimyksen uusiutumiseen ja tuoreisiin näkökulmiin ja kokeiluihin olevan välttämätön osa taiteilijana kehittymistä. Maalauksen lisäksi hän on tehnyt mm. osallistavia taideprojekteja ja väliaikaisia installaatioita.
“Koen taiteen ja taiteen tekemisen selkärankana tai vahvana köytenä, joka johdattaa eteenpäin,“ Marjo yli-Antola sanoo. Taide on hänelle sekä työ ja elämäntapa. Yli-Antolan mukaan taiteen tekijänä ja kokijana ei taida olla edes mahdollista kangistua kaavoihin, sillä uutta ja kiinnostavaa syntyy aina jossain.
Aktiivisen työhuonetyöskentelyn lisäksi Yli-Antola löytää metsistä, puutarhoista, kaduilta, taivaalta, kirjoista ja ruuduilta värejä, liikettä, valoa, rytmejä, muotoja, tarinoita tai tapahtumia, joita hänhaluaa tallentaa luonnoksin, tekstein ja kuvaamalla. Osasta näistä kipinöistä syntyy valmiita teoksia, osa jää odottamaan mahdollista myöhempää käyttöä. Useimmat hänen maalauksistaan valmistuvat pidemmän ajanjakson kuluessa. Taiteilija maalaa teosta tiettyyn vaiheeseen ja laittaa sen sivuun odottamaan samalla kun jatkaa toista. Joskus teoksia valmistuu useampia samoihin aikoihin.
Marjo Yli-Antola työskentelee Kulttuuritehdas Manillan Ullakolla, yhteistyöhuoneella Aurajoen rannalla. Jokaisella Ullakon taiteilijalla on omat rajatut työskentelytilat, mutta halutessaan kaikki voivat keskustella ja jakaa ajatuksia. “Tarvitsen omaa työskentelyrauhaa, mutta arvostan suuresti työhuoneen yhteisöllisyyttä, joka on sopivan kunnioittavaa jokaisen omalle työskentelylle. Kesäisin vetäydyn maalaamaan myös luonnon keskelle ja vanhan pihapiirin rakennukseen,” taiteilija kertoo. Taiteen tekeminen antaa Marjo Yli-Antolalle kokonaisen elämäntavan ja näkökulman olemiseen. Toimeentulo on hänen mukaansa tunnetusti suurimpia haasteita kuvataiteilijan työssä. Myös onnistumisen ja epäonnistumisen tunteet ovat tulleet tutuiksi. “Toivoisin Suomessa arvostettavan nykypäivän taiteilijoita ja heidän teoksiaan rohkeammin,” Yli-Antola haastaa.
Marjo Yli-Antola käy näyttelyissä epäsäännöllisesti. Kiinnostavien näyttelyiden lisäksi hän kertoo että on hauska poiketa näyttelyihin joista ei etukäteen tiennyt mitään. Hän seuraa ajoittain myös taide-podcasteja, varsinkin maalatessaan. “On vapauttavaa ja helpottavaakin kuulla joidenkin nykypäivän tunnettujen kansainvälisten taidemaalareiden samaistuttavista maalausprosessien kausista ja vaiheista. Chantal Joffen haastattelua olen kuunnellut jo muutaman kerran. Hänen puheensa työstään on hyvin inhimillistä ja helposti lähestyttävää ja tuo elävästi esiin hänen taiteensa ominaisuudet,” Yli-Antola kertoo. Joffen kaltaisten nykymaalarien lisäksi hän kokee tällä hetkellä puhuteleviksi mm. Bonnardin ja Matissen työt. Maalaukset Giotton ajasta impressionistien kautta nykypäivään ovat Yli-Antolalle runsaudensarvi täynnä kiinnostavia teoksia, joista on vaikea valita yksittäisiä suuntauksia. Hän kertoo kiinnostuvansa eri aikoina erilaisten taiteilijoiden teoksista ja maalausjäljestä.
Terveiset ostajalle.
”Taidelainaamot mahdollistavat sujuvan tavan tutustua, vuokrata ja hankkia paikallisten taiteilijoiden teoksia. Taiteilijoihin voi rohkeasti olla myös suoraan yhteydessä itseä puhuttelevaa ja kiinnostavaa taidetta etsiessä. On ilo nähdä, kun maalaus löytää uuden kodin. Kiitos meidän paikallisten taiteilijoiden teosten hankinnoista. ”
Marjo Yli-Antolan tulevat näyttelyt:
Uni maasta, Manillan kuvataiteilijat,
Kulttuuritehdas Manillan vanha viinatehdas
16.-26.9.2026
Galerie Pleiku, Berliini, yksityisnäyttely,
18.-31.10 2027
SYYSKUU 2026
Reima J.R.
Reima Juhani Rannikko, taiteilijanimeltään ja teostensa signeerauksissa Reima J.R., on Turkulainen taidemaalari ja graafinen suunnittelija. Taiteellinen uransa ulottuu 1960-luvulta nykypäivään. Taiteellisuus on rakentunut perinteisen kuvataidekoulutukseen ja jatkuvan uuden etsimisen sekä muuttuvan yhteiskunnan ja visuaalisen kulttuurin vuoropuhelussa.
Rannikko aloitti taideopintonsa 1960-luvulla Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja jatkoi myöhemmin opintojaan samassa instituutiossa sen kehittyessä Turun Taideakatemiaksi. Hän täydensi osaamistaan 1980-luvulla sekä Turun yliopiston järjestämillä taidekursseilla. Pitkä koulutus- ja työskentelyhistoria on muodostanut pohjan monipuoliselle kuvalliselle ilmaisulle ja jatkuvalle taiteelliselle kehittymiselle.
Näyttelytoiminta on ollut merkittävä osa Rannikon uraa jo 1960-luvulta lähtien. Hän on osallistunut ryhmä- ja yksityisnäyttelyihin Turussa, Salossa ja Naantalissa sekä pitänyt yksityisnäyttelyn Turun Taidehallissa 1980-luvulla. Myöhemmät näyttelyt muassa Ateljee-näyttely 1995 ja osallistuminen Liedon taidemuseon verkkonäyttelyyn vuonna 2015. Hänen teoksiaan on Turun kaupungin ja Liedon taidemuseon kokoelmissa sekä Varsinais-Suomen Kuntayhtymän kokoelmissa.
Taiteellisen työnsä ohella Rannikko on osallistunut taiteen ja opetuksen yhteiseen tutkimushankkeeseen, jossa tarkasteltiin piirtämisen ja värien merkitystä oppilaiden käyttäytymisessä ja ilmaisussa.
Nykyisessä työskentelyssä käytän öljy- ja pastellitekniikoita. Aihepiirinä ovat kulttuurisesti ja ajallisesti laajoja. Teoksissa esiintyvät esimerkiksi sapeur-kulttuuri, favela-yhteisöt ja inuiittien elämä, mutta myös viittaukset vanhoihin mestareihin ja nykymaailman visuaaliseen todellisuuteen. Pyrkimys rakentaa siltoja eri kulttuurien ja aikakausien välille.
Reima J.R. viime vuosien työskentelyssä keskeiseksi teemaksi on noussut myös digitaalinen maailma ja sen vaikutus ihmisen todellisuuteen. Hän pyrkii uusissa teoksissaan löytämään taiteellisia tapoja kuvata tätä muuttuvaa todellisuutta ja tuoda esiin ilmiöitä, jotka ovat syntyneet digitaalisen kulttuurin myötä. Uuden ilmaisun löytäminen on hänelle jatkuva haaste ja samalla tärkeä osa taiteilijana kehittymistä. Hänen teoksensa voivat olla vahvasti kantaa ottavia, ja niissä on usein selkeä viesti.
Reima J.R. Rannikolla on myös kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteistyötä galleria- ja näyttelyverkostojen kanssa. Hänen teoksiaan on ollut viime vuosina esillä muun muassa Italiassa, Helsingissä ja Lontoossa sekä kansainvälisissä ryhmänäyttelyissä New Yorkissa ja Madridissa. Kansainvälinen näyttelytoiminta on avannut hänen työskentelylleen uusia yhteyksiä ja yleisöjä.Hän on myynyt töitä mm New York:iin.
Rannikon taiteessa yhdistyvät pitkä taiteellinen kokemus, kansainväliset aiheet ja kiinnostus nykyhetken visuaaliseen todellisuuteen. Hänen tavoitteensa on löytää jatkuvasti uusia näkökulmia ja ilmaisukeinoja sekä rakentaa teostensa kautta yhteyksiä menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille.
