Andréa Vannucchi
“Se ei ollut etukäteen suunniteltu”
Valokuvaaja Andréa Vannucchin tie taiteilijaksi ei ollut etukäteen suunniteltu. Nuorena Vannucchi kouluttautui fyysikoksi ja toimi fysiikan opettajana ja tutkijana Brasiliassa, kunnes päätti eräänä päivänä mullistaa elämänsä ja pyrkiä dokumentaariseksi valokuvaajaksi. Hän halusi olla valokuvatoimistossa työssä, matkustaa, tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin ja paikkoihin ja ottaa niistä kuvia, vaikuttaa parempaan maailmaan. “Olin 27. Keräsin säästöni ja muutin Pariisiin,” taiteilija kertoo. Unelma ei kuitenkaan heti toteutunut. Töitä valokuvaajana oli vaikea saada. Vannucchi asui Ranskassa kolme vuotta, ja muutti sitten puuseppämiehensä Jussin kanssa Suomeen, Särkisaloon. Yhdessä he hankkivat vanhan huonokuntoisen hirsitalon, jonka he kunnostivat itse ja jossa asuvat edelleen. “Talo on minun käsityökoulutukseni,” sanoo Vannucchi.
Andréa Vannucchi: Tree inhabitants #1, hopeagelatiinivedos, vesiväri, oksanreikä, 2023
“Olen asunut yli 20 vuotta Suomessa. Toimin alussa kääntäjänä ja opettajana valmistavassa opetuksessa turvapaikanhakijoille. Pikkuhiljaa tutustuin kulttuurialan ihmisiin, aloin osallistumaan taideprojekteihin ja toimimaan taiteilijana. Työskentelin valokuvaajana ja sitten laajemmin taideopettajana, yhteisötaiteilijana, sekä graafiseen suunnittelun ja teatterilavastuksen parissa.
Kävin aikuisopiskelijana Turun taideakatemiaa, missä innostuin taidegrafiikasta ja varsinkin valokuvan ja grafiikan soveltavista menetelmistä.”
Andréa Vannucchi pitää haasteista, joita taiteen tekeminen julkisiin tiloihin asettaa. “Jotkut kokevat hankalaksi, että on rajoitteita, mutta minulle se sopii oikein hyvin. Mitä tietty paikka vaatii ja mikä palvelee parhaiten tiettyjä ihmisiä? Se on kovin inspiroivaa,” hän sanoo.
Taiteentekemistään Vannucchi kuvaa fragmenttien kokoelmaksi, jonka parissa hän käyttää aikaansa säveltäen teoksiaan uudelleen, yhdistäen palasia, lukien, tutkien, tarkkaillen ja kokeillen, miettien.
Hallinnan ja arvaamattomuuden rajamailla
Viimeaikaisissa töissään Vannucchi yhdistää analogista valokuvausta ja veistoksellisia elementtejä luonnosta. “Tämä on yksinäisempi puoli taiteellista työskentelyäni ja liittyy maaseutuun asuinpaikkana ja elämäntapana,” hän kertoo. “Opiskelen kasveja ja ruoanviljelyä. Hoidan kasvimaata, kasvihuonetta ja pimiötä. Koen analogisen valokuvauksen ja grafiikan täydellisenä yhdistelmänä puutarhanhoidon kanssa. Näissä liikutaan hallinnan ja arvaamattomuuden välillä. Kasvien viljely tapahtuu eri ajassa kuin nykymaailma. Se on hitaampaa ja se on järjestetty eri tavalla. Vastaavaa aikakokemusta koen pimiössä ja grafiikan pajassa. Tällaisessa ajassa haluan elää.”
Andréa Vannucchi: yksityiskohta teoksesta Intelligent system, syanotypia haapakepeille, 2024
Andréa Vannucchi: Tree inhabitants #5, syanotypia, vesiväri, oksanreikä, 2024
Vannucchi kertoo rakastavansa kirjoja, ja tänä kesänä hän julkaisi omakustanteena pitkään työn alla olleen “Horisonttiin soutajat” -kirjan. Teos kertoo soutuveneen merkityksestä, perinteestä ja ekologisuudesta. Vuosien varrella saaressa asuessaan ja rannoilla kulkiessaan hän on valokuvannut puuveneiden rakentamista sekä hylättyjä ja maatuvia puuveneitä, ja kerännyt saariston ihmisiltä teemaan liittyviä kertomuksia ja vanhoja valokuvia. “Pitkä ajallinen seuranta on mahdollistanut mm. veneiden hitaan hajoamisprosessin taltioinnin. Toisin kuin kuituvene, puuvene palaa luonnon kiertoon, mäntyveneestä rantalepän ravinnoksi,” taiteilija kertoo.
Tulevana vuonna Andréa Vannucchin teoksia voi nähdä Aseman valot -taidetapahtumassa Salon rautatieasemalla ja lähipuistossa marraskuussa 2024. Hän luo sinne valoteoksen, jossa hyödyntää valokuvia, grafiikkateoksia, sekä piirtoheittimistä purettuja linssejä.
Marraskuussa 2024 hän myös pitää Tea Tikan ja Lotta Lekan kanssa “Indelible”-näyttelyn Hirvitalolla Tampereella. Näyttelyn teema on siirtolaisuus. Sen valmistaminen pohjautuu tiiviiseen vuoropuheluun työryhmän jäsenten kesken yhteisellä residenssijaksolla Italiassa maaliskuussa 2024.
Terveiset ostajalle
Iloitsen, jos katsoja kokee läsnäolon ja herkkyyden tunnetta taideteosteni seurassa!
Andréa Vannucchi: Isoäitini puutarha #1, syanotypia ja kopiopaino paperille, 2023